On taas meidän yhdistyksen johtokunnan syyskokouksen aika, mikä tarkoittaa sitä, että olen saanut suunnitella tätä tapahtumaa pari viimeistä viikkoa ja olen nyt työmatkalla muutaman päivän. Se tarkoittaa myös sitä, että joku laittaa minulle ruokaa ja siivoaa hotellihuoneen, niin ettei tarvitse itse laittaa tikkua ristiin. Saan myös nukkua ilman, että pieni poika ilmestyy makuuhuoneeseen aamuyöstä kissapeitto, tyyny ja paljon maailmaa nähnyt, harmaa (ennen valkoinen) pehmokoira kainalossaan ja kiipeää äidin viereen. Kyllähän tätä pari paivää kestää, mutta kotiin olisi jo ikävä!
Tämän syksyn kokous on Suncadia Resort lomakylässä, Cascade vuoriston idänpuoleisella rinteellä. Eilen kävin kävelyllä tässä ympäristössä, ja ajattelin, että korkeat hongat ja paikallinen kasvillisuus muistuttavat Suomen luontoa. Täällä on oiken kivoja ulkoiluteitä noin 30 km, joten tänä iltapaivänä keksin varmasti toisen reitin katsastettavaksi. Eilen pysähdyin yhteen tienristeykseen tutkimaan karttaa, etten eksyisi liian kauaksi hotellista, ja kas kummaa, siinä noin 2o metrin päässä oli peura jauhamassa puunlehtiä välipalaksi tuijottaen minua kummissaan. Todennäkoinen syy hämmästykseen: kävelysauvat. Muita villieläimiä ei onneksi näkynyt matkan varrella. Olisi ollut vielä jännittävämpää, jos polulle olisi sattunut vaikka karhu tai ilves, mutta parempi näin. Lounaalla sain sentään ihailla kahden kaljupääkotkan kisailua edessäaukeavan laakson yllä.
Aamu meillä meni kokouksissa, ja nyt noin puolet porukasta on pelaamassa golfia ja minä saan nauttia vapaasta iltapäivästä. Taidan istua takan ääressä neulomassa ja sitten käydä pienellä lenkillä ennen illallista. Aamulla on taas neljän tunnin kokous, ennekuin kaikki suunnistavat kotiin.
No comments:
Post a Comment